Tylsä kuvaton seli-seli-päivitys... Nythän kävi näin, että loppusuoralla (no, vielä 2 kuukautta h-hetkeen) oleva raskaus teki odottamattoman kepposen. Rannekanavaoireyhtymä. Semmosen pukkas ***kele. Ei suju puutuneilla sormilla neulominen eikä oikein tietokoneen näpyttelykään. Voin kertoa, että veti mielen matalaksi. Ei ole auttanut rannetuki, ei sairasloma tai Mobilat, ei edes neulomattomuus. Helpotusta hetkeksi suo pakastimesta otettu kaurapussi. Toivottavasti auttaa se, kun lapsi on onnellisesti kehon ulkopuolisessa maailmassa. Tai sitten leikkaus. Huoh. Asiaa ei helpota sekään, että kesken on neljä neuletta, jotka huutavat keskeneräisyyttään tai Tallinnasta ostetut 1,5 kg lankaa, jotka tahollaan huutavat miksi haluavat tulla ynnä muut langat ja ideat. Ei edes kiinnosta kuvata ja blogata ihania Tallinnan lankoja. Toisaalta, raskaus on sujunut hyvin, jaksan olla töissä, en ole ollut pahoinvoiva tai väsynyt, selkä ei ole kipeytynyt ja olen voinut kaikin puolin mainiosti koko raskauden ajan. Asioita, joista sopii olla onnellinen ja totta kai olenkin.

Onko joku muukin huomannut, miten neulelehdissä olevat kotimaiset neulemallit ovat aina vähän kökköjä verrattuna ulkomaalaisiin? Minulla on teoria tähän. Kotimaisten neuleiden mittasuhteet ovat jotenkin vinksallaan ja ulkomaisten mittasuhteet oikein. Kun mallitytöt/-naiset ovat kuitenkin pitkiä ja heillä on pitkät kädet, niin tuntuu että kotimaisten neuleiden hihat loppuvat aina vähän kesken ja vaate näyttää väärän kokoiselle. Saako teoriani kannatusta?