Koska nakkisormeni ovat puutuneet neuloin tahi en, niin päätin sitten valmistaa edes jotain keskeneräisitä neuleista. Aiemmin syksyllä ostin Määkylän Puodin kaunista sateenkaarilankaa. Peitto oli pitkään puolivalmisteena (neuleideni kohtalo...) ja nyt sen vihdoin valmistin. Valmiin peiton koko on n. 50 cm x 60 cm, puikot olivat nro 10, lankaa meni 1½ vyyhtiä. Reunoissa helmineuletta, muuten sileää neuletta. Lanka huopuu, mutta en huovuttanut peittoa. Huopukoon käytön tiimellyksessä sitten sen minkä huopuu. Myyjä suositteli puikoiksi 6-7, mutta mielestäni nuo nro 10 toimivat hyvin. Pienemmillä olisi tullut liian tiukkaa jälkeä. Peiton alustana komeilevat uuden uutukaiset vaunut. Ja peitto sopii kuin valettu tuonne vaunuihin lisälämpimäksi. Vaunujen käyttäjä tosin antaa vielä odottaa saapumistaan...
Ompelukone ja saumuri ovat hurisseet useampanakin päivänä. Laitoin uusiokäyttöön yhden parisängyn aluslakanan ja yhden pussilakanan ja tein niistä muutamat pinnasänkyyn sopivat versiot. Ajattelin, että mukavan pehmeäksi käytössä kuluneet lakanat tuntuvat pienen ihmisen ihoa vasten mukavalle. Vaan ei kuvia niistä, jokainen tietää mille näyttää lakana. Eurokankaasta löysin hauskaa "tilkkupeittoa", josta kera vanulevyn ja vihreän taustakankaan muotoutui tämä:
Eli vähän alle metrin kanttiinsa oleva peitto, jonka päällä toivottavasti kelpaa pötkötellä.
Käsityörintamalla tämmöistä tällä kertaa. Jännä ilmiö, että kun ei ole itse tehnyt käsitöitä, niin eivätpä ne toistenkaan tekemiset ole kiinnostaneet. En lukenut blogeja varmaan reiluun kuukauteen eikä oman blogin päivittäminen tullut mieleenkään. Mitäpä tänne jaarittelemaan, kun ei ole mitään käsityöllistä sanottavaa tai näytettävää. Yhtä blogia olen sentään seurannut, nimittäin mainiota You knit what 2:a. Katso itse niin tiedät. Toisaalta uusi lelu Facebook on myös vienyt oman aikansa. Puhumattakaan vanhasta kunnon ircistä. Nyt taas blogit kiinnostaa ja muiden upeiden tekemisten innostamana tuntui pakottava tarve kertoa omista tekemisistä, vaikka eivät nuo nyt niin ihmeellisiä ole.
Positiivisia asioita viime päiviltä:
- voitin Käsityönmuseon arvonnassa ryijypaketin eli tarvikkeet ja ohjeet 20 cm x 20 cm kokoiseen pääkalloryijyyn
- vietettiin työkavereiden kanssa päiväkahvi/-glögihetki ja sain heiltä lahjaksi Pieni lankakauppa -kirjan
- KELA tarkisti äitiyspäivärahan määrää ja summa liki tuplaantui, viime talven uurastus monessa työpaikassa siis kannatti
- kävimme eilen elokuvissa Miehen kanssa, mukavaa yhdessä oloa, iso säkillinen irtomakkeisia
- jouluun on enää 3 yötä
- asukasyhdistys muisti suklaalevyllä
- olen älyttömän ihastunut hiusväriini:
Käsityörintamalla tämmöistä tällä kertaa. Jännä ilmiö, että kun ei ole itse tehnyt käsitöitä, niin eivätpä ne toistenkaan tekemiset ole kiinnostaneet. En lukenut blogeja varmaan reiluun kuukauteen eikä oman blogin päivittäminen tullut mieleenkään. Mitäpä tänne jaarittelemaan, kun ei ole mitään käsityöllistä sanottavaa tai näytettävää. Yhtä blogia olen sentään seurannut, nimittäin mainiota You knit what 2:a. Katso itse niin tiedät. Toisaalta uusi lelu Facebook on myös vienyt oman aikansa. Puhumattakaan vanhasta kunnon ircistä. Nyt taas blogit kiinnostaa ja muiden upeiden tekemisten innostamana tuntui pakottava tarve kertoa omista tekemisistä, vaikka eivät nuo nyt niin ihmeellisiä ole.
Positiivisia asioita viime päiviltä:
- voitin Käsityönmuseon arvonnassa ryijypaketin eli tarvikkeet ja ohjeet 20 cm x 20 cm kokoiseen pääkalloryijyyn
- vietettiin työkavereiden kanssa päiväkahvi/-glögihetki ja sain heiltä lahjaksi Pieni lankakauppa -kirjan
- KELA tarkisti äitiyspäivärahan määrää ja summa liki tuplaantui, viime talven uurastus monessa työpaikassa siis kannatti
- kävimme eilen elokuvissa Miehen kanssa, mukavaa yhdessä oloa, iso säkillinen irtomakkeisia
- jouluun on enää 3 yötä
- asukasyhdistys muisti suklaalevyllä
- olen älyttömän ihastunut hiusväriini:
Negatiivisia... niitä ei ole tai ei ainakaan märehditä. Joulunodotusta!
Kommentit